Kotitalousvähennys

Selvitä, miten kotitalousvähennys voi pienentää remonttisi kustannuksia.

Kotitalousvähennyksen korotus vahvistettiin lokakuussa 2026, ja uudet vähennysmäärät tulevat voimaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen. Tämä tarkoittaa, että korotettua vähennystä voi saada myös sellaisista remonttitöistä, jotka on maksettu jo vuoden 2026 alkupuolella.

Yritykseltä ostetusta kotitalousvähennykseen oikeuttavasta remonttityöstä saa nyt vähentää 40 % työn arvonlisäverollisesta hinnasta aiemman 35 prosentin sijaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on noussut 1 600 eurosta 2 100 euroon henkilöltä vuodessa. Omavastuu säilyy ennallaan 150 eurossa henkilöltä vuodessa.

Täyden 2 100 euron kotitalousvähennyksen saa, kun vähennykseen oikeuttavan remonttityön osuus on 5 625 euroa:

5 625 € × 40 % = 2 250 €

2 250 € − 150 € omavastuu = 2 100 €

Kotitalousvähennys lasketaan remontin työn osuudesta, ei materiaaleista tai tarvikkeista. Laskussa työn osuuden tulee olla eriteltynä, jotta vähennys voidaan laskea oikein.

Lue lisää kotitalousvähennyksen määrästä ja ajantasaisista vähennysrajoista Verohallinnon sivuilta.

Oletetaan, että remontin työn osuus on 4 000 euroa ja työ täyttää kotitalousvähennyksen ehdot. Materiaalien ja tarvikkeiden osuutta ei huomioida laskelmassa, sillä kotitalousvähennystä saa vain vähennykseen oikeuttavasta työn osuudesta.

Vuonna 2026 yritykseltä ostetusta remonttityöstä saa vähentää 40 % työn arvonlisäverollisesta hinnasta. Laskelma menee näin:

4 000 € × 40 % = 1 600 €

Kotitalousvähennyksessä on 150 euron omavastuu, joten vähennyksen lopullinen määrä on:

1 600 € − 150 € = 1 450 €

Tässä esimerkissä 4 000 euron työn osuudesta voi siis saada 1 450 euroa kotitalousvähennystä.

Kotitalousvähennys vähennetään suoraan veroista, ei veronalaisesta tulosta. Jos henkilön maksettavaksi määrätyt verot riittävät vähennyksen hyödyntämiseen, 1 450 euron kotitalousvähennys pienentää maksettavien verojen määrää 1 450 eurolla.

Esimerkki havainnollistaa myös sitä, miksi remontin laskulla työn osuus kannattaa eritellä selkeästi. Kotitalousvähennystä laskettaessa mukaan otetaan vähennykseen oikeuttava työn osuus, kun taas esimerkiksi materiaalit ja tarvikkeet jäävät vähennyksen ulkopuolelle.

Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, mutta puolisot voivat hyödyntää vähennystä yhdessä. Vuonna 2026 kumpikin puoliso voi saada kotitalousvähennystä enintään 2 100 euroa vuodessa, joten puolisoiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on 4 200 euroa vuodessa.

Jos vähennykseen oikeuttavat kustannukset eivät ylitä yhden puolison henkilökohtaista enimmäismäärää, vähennys voidaan yleensä ilmoittaa yhden puolison verotuksessa. Tällöin 150 euron omavastuu vähennetään vain kerran. Tämä voi olla puolisoille edullisempaa kuin vähennyksen jakaminen molemmille.

Jos vähennykseen oikeuttava määrä ylittää yhden puolison henkilökohtaisen enimmäismäärän, Verohallinto voi siirtää käyttämättä jäävän osan automaattisesti toisen puolison verotukseen. Tällöin myös toiselle puolisolle tulee oma 150 euron omavastuu.

Puolisot voivat myös jakaa vähennyksen keskenään. Jos esimerkiksi molemmat ilmoittavat oman osuutensa remontin työn kustannuksista, Verohallinto laskee vähennyksen kummallekin erikseen ja vähentää kummankin omavastuun.

Käytännössä puolisoiden kannattaa siis huomioida sekä henkilökohtainen enimmäismäärä että omavastuu, kun he päättävät, miten kotitalousvähennys ilmoitetaan.

Kotitalousvähennystä voi saada kodin ja vapaa-ajan asunnon tavanomaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä. Vähennyksen kannalta ratkaisevaa on, että kyse on olemassa olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnostamisesta tai perusparantamisesta eikä uudisrakentamisesta.

Parasremontin palveluista kotitalousvähennykseen voivat työn luonteesta riippuen kuulua esimerkiksi:

• huoneistoremontit
• keittiöremontit
• kylpyhuone- ja saunaremontit
• lattiaremontit
• laatoitustyöt
• sisämaalaukset
• ulkomaalaukset
• tapetoinnit
• terassien kunnossapito- ja perusparannustyöt.

Myös esimerkiksi olemassa olevan asunnon sähkö-, putki- ja lämmitysjärjestelmien korjaus- ja uusimistyöt voivat tietyin ehdoin oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Verohallinnon mukaan vähennykseen voivat kuulua myös esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiden huolto- ja säätötyöt sekä ilmalämpöpumpun asentaminen olemassa olevaan omakotitaloon tai vapaa-ajan asuntoon.

Kotitalousvähennystä voi saada myös esimerkiksi piha-alueella tehtävistä kunnossapito- ja perusparannustöistä. Tällaisia voivat olla muun muassa terassin, pation tai aidan kunnostaminen, piha-alueen laatoitus sekä tietyt sähkö-, vesi- ja jätevesijärjestelmiin liittyvät työt. Myös olemassa olevan laiturin kunnossapito- ja perusparannustyö voi tietyin ehdoin oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

Kotitalousvähennystä saa kuitenkin vain vähennykseen oikeuttavan työn osuudesta. Remontissa käytettävistä materiaaleista, tarvikkeista ja matkakuluista ei saa kotitalousvähennystä. Siksi laskussa on tärkeää eritellä työn osuus muista kustannuksista.

Kaikki remonttityöt eivät kuitenkaan automaattisesti oikeuta kotitalousvähennykseen. Esimerkiksi uudisrakentaminen, rakennuksen laajentaminen ja uudisrakentamiseen verrattava täydennys- tai lisärakentaminen jäävät vähennyksen ulkopuolelle.

Lue lisää kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä Verohallinnon sivuilta.

Kotitalousvähennystä ei saa uudisrakentamisesta eikä siihen verrattavasta täydennys- tai lisärakentamisesta. Vähennys koskee lähtökohtaisesti olemassa olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöitä.

Jos rakennetaan kokonaan uusi omakotitalo tai vapaa-ajan asunto, rakennukseen ja sen piha-alueeseen liittyviä töitä pidetään uudisrakentamisena siihen asti, kunnes kaikki rakentamiseen liittyvät lopputarkastukset on tehty. Myös tämän jälkeen ensimmäistä kertaa tehtävät lisätyöt katsotaan uudisrakentamiseksi, jos ne tehdään kahden vuoden kuluessa lopputarkastuksesta.

Kotitalousvähennystä ei siis voi saada esimerkiksi uuden talon tai mökin rakentamiseen liittyvistä töistä. Myöskään uuden rakennuksen, kuten pihasaunan, varaston, autotallin tai muun vastaavan rakennuksen rakentamisesta ei saa kotitalousvähennystä.

Myös olemassa olevan rakennuksen laajentaminen tai esimerkiksi kylmän ullakko- tai varastotilan muuttaminen asumiskäyttöön voi olla uudisrakentamiseen verrattavaa työtä. Tällaisista töistä ei yleensä voi saada kotitalousvähennystä.

Sen sijaan olemassa olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt voivat oikeuttaa kotitalousvähennykseen, vaikka kyse olisi laajastakin remontista. Esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen, saunan tai muiden huonetilojen remontointi voi kuulua vähennyksen piiriin, kun kyse on olemassa olevan rakennuksen korjaamisesta tai parantamisesta.

Raja uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen välillä on tärkeä, sillä pelkästään se, että työ tehdään uudessa tai vasta valmistuneessa rakennuksessa, ei ratkaise asiaa yksin. Verohallinnon ohjeissa on tarkempia määräyksiä siitä, milloin työ katsotaan uudisrakentamiseksi.

Ajantasaiset tiedot kotitalousvähennyksen ehdoista ja määristä voitte tarkistaa myös Verohallinnon sivuilta.

Kyllä. Kotitalousvähennystä voi saada myös vapaa-ajan asunnolla tehdystä kunnossapito- ja perusparannustyöstä. Vapaa-ajan asunto voi olla esimerkiksi oma mökki tai muu omassa käytössä oleva vapaa-ajan asunto.

Vähennykseen voivat oikeuttaa esimerkiksi vapaa-ajan asunnon keittiön, kylpyhuoneen tai saunan remontointi, sisäpintojen maalaus, tapetointi, lattioiden korjaaminen tai uusiminen sekä erilaiset sähkö- ja putkityöt. Myös rakennuksen ulkopuolella tehtävät tietyt kunnossapito- ja perusparannustyöt voivat oikeuttaa vähennykseen.

Kotitalousvähennystä saa kuitenkin vain vähennykseen oikeuttavan työn osuudesta. Remontissa käytetyistä materiaaleista, tarvikkeista tai matkakuluista ei saa vähennystä. Siksi remonttilaskussa työn osuus kannattaa eritellä selkeästi.

Vapaa-ajan asunnon remontissa pätevät muuten samat kotitalousvähennyksen periaatteet kuin vakituisessa kodissa. Työn tulee olla olemassa olevan rakennuksen kunnossapito- tai perusparannustyötä. Uuden vapaa-ajan asunnon rakentamiseen tai uudisrakentamiseen verrattaviin töihin kotitalousvähennystä ei saa.

Jos vapaa-ajan asunto on useamman henkilön yhteiskäytössä, myös muut asuntoa käyttävät henkilöt voivat tietyin ehdoin saada kotitalousvähennystä, jos he osallistuvat vähennykseen oikeuttaviin kustannuksiin.

Taloyhtiössä sijaitsevan asunnon remontista voi tietyin ehdoin saada kotitalousvähennystä. Ratkaisevaa on, kuuluuko remontin teettäminen osakkaalle vai taloyhtiölle.

Osakas voi saada kotitalousvähennyksen sellaisista asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka kuuluvat lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaan vastuulle ja jotka osakas maksaa itse. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huoneiston sisäosien remontit, kuten seinien maalaus tai tapetointi.

Jos remontti kuuluu taloyhtiön vastuulle, siitä ei voi saada kotitalousvähennystä, vaikka osakas maksaisi remontin itse. Esimerkiksi taloyhtiön vastuulla olevasta remontista vastikkeena maksettu osuus ei oikeuta kotitalousvähennykseen.

Taloyhtiön teettämän remontin yhteydessä osakas voi kuitenkin tilata erikseen omalla kustannuksellaan lisätöitä, jotka kuuluvat hänen vastuulleen. Tällainen työ voi tietyin ehdoin oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä osakas voi tilata ja maksaa itse ylimääräisen laatoitustyön tai kylpyhuoneen laajennukseen liittyvän työn. Työstä tulee sopia suoraan työn tekijän kanssa ja lisälasku tulee maksaa suoraan työn tekijälle.

Saako sijoitusasunnon remontista kotitalousvähennystä?

Sijoitusasunnon eli vuokrakäytössä olevan asunnon remontista ei voi saada kotitalousvähennystä, koska asunto ei ole omistajan omassa käytössä. Tämä koskee sekä kunnossapito- että perusparannustöitä.

Sijoitusasunnon remonttikulut eivät kuitenkaan välttämättä jää kokonaan vähentämättä verotuksessa. Jos asuntoa vuokrataan tulonhankkimistarkoituksessa, remonttiin liittyviä kuluja voidaan tietyin edellytyksin vähentää vuokratuloista. Kyseessä on eri verovähennys kuin kotitalousvähennys.

Jos asunto on sekä omassa käytössä että vuokrattuna, kustannukset voidaan tietyissä tilanteissa joutua jakamaan oman käytön ja vuokrauskäytön osuuksiin. Oman käytön osuuteen kohdistuvasta työstä voi olla mahdollista saada kotitalousvähennys, kun taas vuokrattuun osuuteen kohdistuvat kulut käsitellään vuokratulojen verotuksessa.

Kotitalousvähennyksen saaminen edellyttää, että remontti ja työn tilaaminen täyttävät vähennyksen ehdot. Ennen remontin aloittamista kannattaa varmistaa ainakin seuraavat asiat.

Työn tekevä yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Kotitalousvähennyksen voi saada yritykseltä ostetusta työstä vain, jos yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin sopimuksen tekohetkellä. Rekisteriin kuulumisen voi tarkistaa esimerkiksi YTJ yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä.

Työn tulee olla vähennykseen oikeuttavaa työtä. Kotitalousvähennystä voi saada esimerkiksi olemassa olevan kodin tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä. Uudisrakentaminen ja siihen verrattavat työt eivät kuulu vähennyksen piiriin.

Laskussa työn osuus tulee eritellä. Kotitalousvähennystä saa yritykselle maksetusta remontista vain työn osuudesta. Materiaaleista, tarvikkeista ja esimerkiksi matkakuluista ei saa vähennystä. Tämän vuoksi laskusta on hyvä käydä selkeästi ilmi, kuinka suuri osa hinnasta on työtä.

Lasku pitää olla maksettu. Kotitalousvähennys ilmoitetaan sen verovuoden verotukseen, jonka aikana lasku on maksettu. Esimerkiksi jos remontti tehdään vuoden 2026 aikana, mutta lasku maksetaan vasta tammikuussa 2027, vähennys kuuluu vuoden 2027 verotukseen.

Myös saadut avustukset ja tuet voivat vaikuttaa kotitalousvähennyksen saamiseen. Samasta työstä ei voi saada kotitalousvähennystä, jos siihen on saatu tiettyä vähennyksen estävää julkista tukea.

Kotitalousvähennyksen kannalta onkin hyvä selvittää jo ennen remontin tilaamista, että työ kuuluu vähennyksen piiriin, työn tekijä täyttää ehdot ja laskulla työn osuus on eritelty muista kustannuksista. Näin vähennyksen ilmoittaminen verotukseen on mahdollisimman selkeää.

Lue lisää ja tarkista ajantasaiset kotitalousvähennyksen ehdot Verohallinnon sivuilta

Kotitalousvähennys ilmoitetaan OmaVerossa. Vähennyksen voi ilmoittaa jo vuoden aikana verokorttia varten tai myöhemmin esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä.

Kotitalousvähennys kuuluu sille verovuodelle, jonka aikana remonttilasku on maksettu. Esimerkiksi jos remontti tehdään vuonna 2026, mutta lasku maksetaan vasta tammikuussa 2027, vähennys ilmoitetaan vuoden 2027 verotukseen.

Kun ilmoitat yritykseltä ostetun remonttityön, tarvitset yleensä ainakin seuraavat tiedot:

• remontin tehneen yrityksen nimi ja Y-tunnus

• tieto siitä, millaista työtä on tehty

• työn tekemispaikka

• työn sopimispäivä tai tilauspäivä

• ensimmäinen ja tarvittaessa viimeinen maksupäivä

• laskun maksettu kokonaissumma arvonlisäveroineen

• vähennykseen oikeuttavan työn osuus arvonlisäveroineen.

Omavastuuta ei vähennetä itse ilmoitettavasta summasta. Ilmoitat OmaVerossa työn osuuden sellaisena kuin se on laskulla, ja Verohallinto laskee kotitalousvähennyksen sekä vähentää siitä omavastuun.

Esimerkiksi jos remonttilasku on yhteensä 8 000 euroa ja siitä työn osuus on 4 000 euroa, OmaVeroon ilmoitetaan maksettu kokonaissumma 8 000 euroa sekä työn osuus 4 000 euroa. Materiaalien ja tarvikkeiden osuutta ei ilmoiteta vähennykseen oikeuttavana työnä.

Säilytä laskut ja muut remonttiin liittyvät asiakirjat, vaikka niitä ei yleensä tarvitse liittää mukaan veroilmoitukseen. Verohallinto voi tarvittaessa pyytää niistä lisätietoja.

Kotitalousvähennyksen ilmoittaminen on hyvä tehdä huolellisesti, sillä työn osuus ja maksupäivä vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja minkä vuoden verotuksessa vähennystä voidaan hyödyntää.

Lue lisää ja tarkista ajantasaiset ohjeet kotitalousvähennyksen ilmoittamiseen Verohallinnon sivuilta.

Remontin suunnittelu ja sopivan tekijän löytäminen voi tuntua työläältä, etenkin jos kyseessä on suurempi remontti. Parasremontin kautta remontin tilaaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Voitte jättää tarjouspyynnön yhdellä kertaa, minkä jälkeen alueestanne vastaava Parasremontti-toimija ottaa teihin yhteyttä.

Remontin tarve ja toiveet käydään yhdessä läpi, ja tarvittaessa kohde voidaan käydä katsomassa paikan päällä. Tämän jälkeen saatte remontista kirjallisen tarjouksen, jonka perusteella voitte rauhassa päättää työn tilaamisesta.

Parasremontin kautta löydätte monipuoliset remonttipalvelut sekä alueelliset remonttipalvelut yhdestä paikasta. Palveluihin kuuluu esimerkiksi huoneistoremontteja, keittiöremontteja, kylpyhuone- ja saunaremontteja, lattiaremontteja, laatoitustöitä sekä maalaus-, tapetointi- ja terassitöitä.

Alla olevista palveluista voitte tutustua tarkemmin eri remonttivaihtoehtoihin sekä oman alueenne palveluihin.

Kun remontti on ajankohtainen, jättäkää tarjouspyyntö – Parasremontti auttaa löytämään remontille sopivan tekijän.

Jokaisesta palvelusta löydät verkkosivuiltamme oman kattavan palvelusivunsa, jossa kerromme tarkemmin työn sisällöstä, toteutuksesta ja huomioon otettavista asioista. Näin saat tarvitsemasi tiedot helposti ja voit tutustua juuri sinua kiinnostavaan palveluun ennen tarjouspyynnön lähettämistä.